Järjestys, sellainen kodikas järjestys, on se mistä nautin. Taannoisen
Minimalismi-pelin myötä olen jatkanut ylimääräisen ja turhan karsimista kodissamme, ja lopputuloksena on syntynyt helpompi koti.
Nyt olen tutustunut
KonMariin eli japanilaisen siivousgurun, Marie Kondon, ohjeisiin siitä, kuinka laittaa koti kuntoon karsimalla kaikki turha pois ja saamaan siten enemmän energiaa. Itse kirjaa en ole vielä lukenut, mutta netistä löytyy paljon asiaa aiheesta. KonMari-oppien mukaan samalla kun koti tulee järjestykseen, järjestyy myös menneisyys ja koko elämä. Voi olla, että pieni kriitikko minussa ei niele kaikkia kohtia opeissa, mutta osassa on hyvinkin perää. Jättämällä kotiin vain tavarat jotka antavat iloa, ympäröi itsensä kotona hyvillä ajatuksilla ja siten on hyvinkin loogista tunteakin itsensä energisemmäksi.
KonMarissa kaikesta turhasta luovutaan yksi laji kerrallaan kunkin tavaran aikaansaaman tunteen mukaan. Jos siis tietty tavara ei tuota iloa, siitä luovutaan ja askel kerrallaan päästään pois kaaoksen kierteestä. En juuri nyt muista, kuinka monta esinettä suomalaisissa kodeissa keskimäärin on, mutta lukumäärä oli todella suuri. Kun viimeksi muutimme kolmisen vuotta sitten, oli tavaramme aika pitkään laatikoissa, koska arki alkoi muuton jälkeen nopeasti. Silloin jo huomasin kuinka yllättävän vähällä ihminen oikeasti tulee toimeen.
Mutta miksi kummassa säästämme paljon kaikenlaista? KonMarin mukaan syy hamstraamiseen on esimerkiksi käsittelemättömissä asioissa menneisyydessä ja muistojahan monet kotimme tavaroista ovatkin. Itsekin kuljetin muutoissa laatikkoa, jossa oli mummini kahviastioita. En edes muistanut niitä hänen käytössään, mutta yritin ehkä pitää hänet lähelläni astioiden myötä. Totuus on kuitenkin se, että mummini on ihan yhtä hyvin mielessäni ja muistoissani, kannoimpa yhtä ylimääräistä laatikkoa mukanani tai en. Itseasiassa suurempaa iloa nuo astiat antoivat kun annoin ne naapurille, jossa ne pääsivät käyttöön. Kuinka paljon parempi ajatus astioista tuottamassa iloa omistajalleen kuin unohtuvan varaston perälle!
Yksi mistä KonMarin mukaan tulisi luopua, on opiskelupaperit. Alkuun ajattelin, että eikai kaikkia niitä voi hävittää! Sitten kun mietin asiaa tarkemmin, niin olen kohta kymmenen vuotta kantanut papereita mukanani. Samainen paperikasa on muutettu neljä kertaa. Sitä kuitenkaan en muista, milloin olisin niitä lukenut, eli luulenpa että on tullut aika tyhjentää muutama mappi ja laatikko myös näistä.
Näiden uusien oppien myötä kotimme saa lisää järjestystä ja voin vain sanoa, että nautin lopputuloksesta! Ennen kaikkea nautin siivoamisen helppoudesta. Toki työsarkaa vielä riittää, mutta pikkuhiljaa alkaa meilläkin valloilla olla järjestys sen sijaan, että tavararöykkiöitä siirrellään paikasta toiseen pois tieltä. Jossain vaiheessa mietin, että tarvitsisimme isomman kodin, jotta kaikki meidän tavarat mahtuisivat meille, mutta näinhän asia ei ole. Tarvitsemme vain vähemmän tavaraa!
Näiden järjestelmällisten ajatusten myötä toivotan oikein mukavaa sunnuntaita! :)
