VALAISIMELLE KAVERI

Joku saattaa muistaa kun askartelin paperivarjostimesta ja suodatinpusseista valaisimen makkariin. Hetki myöhemmin sille valmistui myös kaveri, koska pitihän varalle ostamani toinen paperivarjostin ja loput suodatinpussit saada johonkin :) Uudelle valaisimelle otin jalan vanhemmasta pöytävalaisimesta, jonka paperivarjostin oli jo parhaimmat päivänsä nähnyt. 

En ole kovin romanttinen sisustusratkaisuissani, joten aika näyttää kyllästynkö röyhelömäisiin valaisimiin. Tai oikeastaan kuinka nopeasti se tapahtuu! Mutta sillä aikaa ne saavat koristaa makkariamme, jonne laatikoston päälle myös uusi luomus päätyi. 

Näiden tuunailutunnelmien myötä toivottelen mukavaa tiistai-iltaa ja jännittävää lätkäiltaa! :)

SUOLA KASVAMAAN

Oletkos koskaan kokeillut saada suolan kasvamaan? Minä kokeilin viime vuonna ensimmäisen kerran kasvattaa suolaa pienessä lasipurkissa, mutta nyt päätin kokeilla uudestaan ja suurempaan astiaan. Lunta odotellessa täytyy talvitunnelmaan päästä muilla keinoilla ja tämä on siihen loistava!

Otin pyöreän 20 cm korkean maljakon, karkeaa merisuolaa reilun sentin verran pohjalle (minulla tosin lipsahti reilummin) ja vettä - muuta se ei vaadi! Suola lähtee siitä hiljalleen kasvamaan, mutta lämpö nopeuttaa. Niinpä poltin suurta lämpökynttilää parina päivänä niin sain suolan kasvamaan kuvassa näkyvään korkeuteen. Astian reunoille kivunnut suola tekee kivan talvisen ilmeen lyhtyihin ja näin voi tuunata tuliaisenkin helposti ja nopeasti. 

Suola pysyy reunoilla hyvin, kunhan siihen ei koske, mutta lähteekin helposti kun astian haluaa puhdistaa. Tätä konstia kannattaa kokeilla joko omaksi iloksi tai lahjaksi! 

HASSUTUKSIA

Sisustamisen tai stailaamisen ei tarvitse olla vakavaa. Tai ainakaan meillä se ei sitä ole. Vaikka en tiedä, lämmittikö viimein saapuneet helteet pääni tällä kertaa kun keksin hankkia tv-tason jaloiksi puupallerot ja maalasinpa lisäksi parvekkeen maton! Moni varmasti kummastelee kumpaakin ideaa, niin teki myös mieheni. Hän onneksi on alkanut tottumaan, että vaimokullalla välähtää väliin kaikenmoista :) Ja kun suurin osa kokeiluista ei maksa kuin vaivan tai on palautettavissa ennalleen, niin mikä jottei! Kokeilemaan vain!

Tv-tasossamme oli aiemmin lattialla ilman jalkoja, matalien "tassujen" päällä. Tähän Ikean Bestå-kalusteeseen kuuluvat normijalat eivät innostaneet ja kaipasin jotain uniikkia ja erilaista. Sillä mieleeni tuli puiset pallot. Niiden hankinta ei ollutkaan ihan helppo juttu. Parista paikasta kysyttyäni totesin teettämisen turhan arvokkaaksi. Yhdet pyöreät kalustejalat löytyivät valmiina, mutta liian suurina ja hirvittävän hintaisina. Askarteluliikkeen suurimmat puuhelmet saivat toimia kokeilukappaleina ja hintakaan ei päätä huimannut. Kuvissa palloja ei ole vielä kiinnitetty mitenkään, mutta mietinnässä (miehelle nakitettuna) on siihen jokin ratkaisu. Vaikka yllättävän hyvin tuntuu pysyvän noinkin paikallaan!

Sittenpä toinen viime aikainen älynväläys oli tuunata parvekkeen kaislamatto. Se löytyi parilla eurolla kirppikseltä mutta tasavärisenä oli todella tylsä. Otin siis pensselin käteen ja loihdin mattoon valkoiset raidat ja voilà! Vaihtoehtona oli myös mustat raidat, jotka nekin olisivat olleet hauskat, mutta valkoien on aina raikas. Ja toisaalta, voin myöhemmin maalata raidat mustaksi jos valkoinen ei jostain syystä sovi tai miellytä silmää.

Matto kaipaa vielä pienen siistimisen, samoin kuin puupallerot oikeanlaisen kiinnityksen. Ehkä pallotkin vielä muuttavat väriä, mutta se jää nähtäväksi. Enpä kuitenkaan malttanut olla esittelemättä hassutuksiani nyt. 

Näiden ideoiden myötä hassunhauskaa tätä päivää! :)

KIRPPISKIERROKSELLA LEMPÄÄLÄSSÄ

Sain houkuttelevan kutsun lähteä Lempäälän-Vesilahden Sanomien (klik) toimittajan, Katariina Onnelan, kanssa katsastamaan Lempäälän kirpputoritarjontaa. Tämä kirpputoreista tehty kooste kattavana infopakettina löytyy tänään julkaistussa Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesälehdestä. 

Ajatuksena oli tehdä esittely Lempäälän kirpputoreista, jollaista ei kenties ole aimmin tehty. Paremmuusjärjestykseen emme kirppiksiä laittaneet, koska se on pitkälti makuasia. Minun tehtävä oli katsoa kirpputoritarjontaa bloggaajan silmin ja tehdä hyviä löytöjä. Ja sehän onnistuu! Harvoin käy niin, ettei jotain kiinnostavaa löydy. Joskus löytö on pikkuriikkinen ja joskus se voi olla vaikkapa huonekalu. 

Kirpputorit ovatkin mahtava paikka löydöille varsinkin jos kaipaa esimerkiksi sisustukseen persoonallisia yksityiskohtia. 

Mutta kurkistetaanpa sitten kirpputoreihin Lempäälässä:

Aloitimme kierroksen Lempäälän Kirppikseltä (klik), keskustan tuntumasta. Tämä on itsepalvelukirpputori suuressa ja valoisassa hallissa ja sieltä löytyy lisäksi kahvila. Kahvilan vieressä on myös oma soppensa pullollaan vanhoja huonekaluja. Täältä mieleen jäivät monet hauskatkin yksityiskohdat, mm. erilaiset kyltit kahviossa, siistit myyntipöydät ja rennon mukava tunnelma. 

Vaikka tällä kirppiksellä on kokoa, sen hieman syrjäisen sijainnin vuoksi se oli pitkään piilossa minulta. Usein kirppareilla tulee piipahdettua hetken mielijohteesta, mutta tänne päädyin ensimmäisen kerran kun ystäväni kertoi paikasta ja otti mukaansa kierrokselle. Toisaalta, Lempäälän keskustan palvelut ovat jääneet harmillisen vähäiselle käytölle, koska Tampereella tulee käytyä usein ja Ideaparkin kauppakeskus on lähellä. Monelle paljasjalkaiselle lempääläläiselle Lempäälän Kirppis voi olla hyvinkin tuttu. 

Oli yllättävän vaikeaa valita se yksi löytö ylitse muiden. Useampi esine kiinnitti huomion, mutta täällä voiton vei vanha Singerin ompelukone. Se pilkisti alahyllyltä ja on upea pala historiaa. Sille ei vain paikkaa meiltä löydy, joten se jäi odottamaan uutta omistajaa kirpputorille. 

Toinen kohteemme oli Uniikkia (klik). Se on itsepalvelukirpputori ja kahvila, jonka tiloissa toimii lisäksi kampaamo. Tämä kirpputori on kokenut aika paljon muutoksia viime vuosina omistajavaihdoksen myötä. Itsekin huomasin tällä vierailulla, että kirppiksen ilme on raikastunut ja sen tunnelmallinen kahvio on kuin olohuone. 

Vaikka Uniikkia on kooltaan pienempi kuin edellinen kirppis, on myynnissä jonkin verran myös huonekaluja. Lisäksi tarjolla on aika paljon käsitöitä. Siistit myyntipöydät houkuttelevat ostoksille ja Uniikkiassa pöytävuokraan kuuluu myös pöytien järjestely. Emme voineet vastustaa kahvilan uunituoreita leipomuksia, joten jäimme nautiskelemaan niitä kierroksen päätteeksi. 

Tältä kirppikseltä tein löydön huonekalupuolelta. Suunnitelmissa onkin ollut vaihtaa ruokailuryhmänmme kuusi tuolia ja silläpä niitä tulee myös kirpputorilta katsottua. Jokin näissä kahdessa pienessä tuolissa viehätti, vaikka omaan matkaan eivät lähteneetkään. 

Kolmas kohteemme, Klaffi ja Piironki (klik), on toinen Lempäälän suurista kirpputoreista. Se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä Ideaparkia. Tämä on myös itsepalvelukirppis, jossa myydään lisäksi leipomuksia, käsitöitä, huonekaluja sekä muita suurempia esineitä. Kahviakin saa vapaaehtoisella maksulla. 

Tältä kirpputorilta pieni keltainen peltipurkki vei minun huomioni. Sellaisenaankin peltipurkit ovat kivoja koristeita, mutta tämän ajattelin ottaa käyttöön ja laittaa siihen yrtin kasvamaan. Samalla kun se on hauska yksityiskohta keittiössä, saa yrttikin uuden ruukun. 

Mieleen Klaffissa ja Piirongissa jäi rekvisiitta, jota löytyi paljon ympäri kirpputoria. Jos siis mukaan ei lähde ostoksia, voi kierroksen käyttää vanhojen esineiden, tai vaikka kattavan muumimukikokoelman, ihailuun. 

Old'n Golden  (klik) on Lempäälän kirppisten uusin tulokas ja elokuussa täällä juhlitaankin 1-vuotissynttäreitä. Old'n Golden sijaitsee Sääksjärvellä, lähellä Tampereen rajaa ja asiakaskunta ei rajoitukaan ainoastaan lempääläläisiin. Itsepalvelukirpputorin lisäksi sieltä löytyy sisustusputiikki ja kukkakauppa sekä pienimuotoista verhoomotoimintaa. Sisustusputiikin valikoima vaihtuu ajankohdan mukaan, joten mielenkiintoisia löytöjä siellä tekee varmasti joka käynnillä. 

Mieleenpainuvaa täällä oli ystävällisen ja rennon vastaanoton lisäksi se, että myyntipisteet ovat muunneltavia. Myös paikan kokonaisuudessaan mukava ilme jää mieleen. Nykyaikaista on kirpputorilla sekin, ettei hintalappuja tarvitse kirjoitella ja leikellä, vaan ne saa tarroina. Tarjolla on lisäksi kahvia sekä pientä purtavaa, jota voi nautiskella vaikkapa kirppiksen omalla terassilla. 

Tältä kirppikseltä mukaan lähti viisi Asan posliinikuppia. Katariina kysyi, mitä aion näistä kupeista juoda, mutta minulla olikin mielessä näille aivan muuta käyttöä. Näin sieluni silmin nämä pieninä kukkapurkkeina ja niinpä kolmeen niistä päätyikin anopinhammastaimet. 

Kun Old'n Golden avasi ovensa loppuksesästä 2014, kävin myös minä siellä tutustumassa. 

Siitä reissusta voit tarkemmin lukea tästä. 

Viimeinen vierailukohde poikkesi aiemmista, koska kyseessä on Lempäälän seurakunnan ylläpitämä Lähetyskirppis Toivontori (klik). Kierroksen muut kirppikset ovat itsepalvelukirpputoreja, mutta täällä myynnissä olevat tuotteet ovat lahjoituksia ja niiden tuotto käytetään tansanialaisten naisten Kimbilio-turvakodin hyväksi. 

Toivontori on todella siisti ja pienestä koostaan huolimatta tarjolla on kattavasti kaikenlaista. Huonekaluja ja muuta suurempaa tiloihin ei mahdu, mutta muuten tuotteita löytyy laidasta laitaan. 

Täältä mukaan lähti kahdelle karvakuonoillemme jotain. Löysin nimittäin lelulaatikosta hauskan pinkin apinapehmon. Koiramme ovat ahkeria pehmolelujen kuluttajia, joten kirppikset ovat paras paikka niiden hankintaan. Pinkki apina lähti matkaan vain puolella eurolla ja on kunnoltaan niin siisti, että hetken pitää miettiä, raaskiiko sitä koirien rikottavaksi edes antaa.

Vaikka teimme kierrosta arkisena aamupäivänä, oli jokaisella itsepalvelukirpputorilla kiertelijöitä. Asiakkaita siis on ja sehän on vain hyvä! Viimeisimmillä kirppiskierroksilla on tullut kuitenkin huomattua, kuinka hintataso on kivunnut hiljalleen korkeammalle. Joskus tuotteesta pyydetään lähes samaa kuin kaupassa ja löysinpä pari sellaistakin esinettä, joiden hinnat olivat suuremmat kuin uuteena! 

Mielestäni kirpputorilla hintojen kuuluu olla pieniä, koska kyse on käytetystä. Ja vaikka tuote olisikin uusi, ei sen hinta saisi uuden vastaavan hintaa ylittää. Tämä kirppiskierros laittoi pohtimaan, tekeekö kenties taloustilanne sen, että tuotteilla yritetään saada enemmän? Hinnottelu on kyllä oma taiteenlajinsa. Jos itsellä on epävarmuutta tuotteen arvosta, eikä vastaavaa ole muualla tarjolla, voi henkilökuntaa hyödyntää tässä. Heillä varmasti on näkemystä, mitä mistäkin tuotteista on järkevä kirpparilla pyytää. 

Siisteyden voisi sanoa olevan kirpputoreilla hyvän sijainnin lisäksi kaiken a ja o. Sekaisia röykkiöitä ei tee mieli edes vilkaista, mutta hyvässä järjestyksessä tuotteet pääsevät hyvin esille ja houkuttavat ostajiakin eri tavalla. 

Bloggaajaksi heittäydyttyä on kirpputoreilla tullut kierrettyä eri ajatuksella kuin ennen. Toisten blogien hyvät ideat kirppislöytöjen tuunaamiseen tai muihin ideoihin on herättänyt kipinän myös itselläni. Nykyään tulee mietittyä myös uusia käyttötarkoituksia esineille. Tällä reissulla katselin mm. sopivaa kelloa, jonka koneiston ja viisarit voisin yhdistää pitsiliinaan. Liinakin on löytö kirpputorilta ja olen sen kovettanut kellotauluksi. Kunhan kello valmistuu, näette tekin sen täällä blogissa. 

Vielä loppuun uunituore Lempäälän-Vesilahden Sanomat ja kesälehti! Se on saatavilla Ideaparkista, Pirkanhovista, Kylmäkosken Tokmannista, Vesilahden kunnanvirastolta ja kirjastosta sekä Narvan rauta- ja maataloudesta. Lisäksi Kesäkiva-kesälehti on luettavissa näköislehtenä ilmaiseksi täällä.

Näissä kirppistunnelmissa toivottelen mukavaa keskiviikkoa ja
Katariinalle vielä suuret kiitokset mukavasta päivästä ja yhteistyöstä!

VALMISTAUTUMISTA KEVÄÄSEEN

Lämpötilat keikkuu ainakin täällä Pirkanmaalla plussan puolella ja sehän tietää loskaa ja rapaa. Oli siis aika kaivaa varastosta kumpparit esille, silläkin uhalla että tuolla peilijäällä saa itsensä kumoon niillä. Mutta kumpparit vain jalkaan ja ensimmäisenä hiekotushommiin!

Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja saappaat ovat sameat ja kulahtaneet. Likaisetkin näköjään, mutta pelkkä puhdistus ei siistinyt näitä tarpeeksi. Ikää kun saappailla ei kuitenkaan ole paljoa, päätin pelastaa mitä pelastettavissa on. Kotipihassa ei saappailla ole niin väliä, mutta näistä halusin vielä hyvät ihmisten ilmoillekin.

Löysin kauppareissulla Nokian jalkineiden kuminhoitoaineen ja testasin, kuinka hyvin se todella palauttaa kiillon ja värin saappaan pintaan. Tältäpä ne näyttää pikkutuunauksen jälkeen.

Ei hassumpi lopputulos, vaikka itse sanonkin! Samalla innolla otin ja käsittelin samalla aineella myös Crocsin ballerinanikin. Nekin näyttävät nyt hyviltä ja ovat valmiina kunhan kesäkelit tulevat. Sitä lämpöä odotellessa siis nämä kumisaappaat jalassa!

[DIY] BETONIVALAISIN

Valaisimien hankinnasta voi saada haasteellisenkin, niin kävi ainakin meille. Kun se sopiva löytyy, niin usein hintalappu hirvittää. Ei sillä, valaisimesta voi toki maksaakin silloin jos tietää sen olevan pitkän ajan hankinta, mutta toisaalta sekin voi olla kiva päivittää joskus toiseen. Eli teen sen sitten itse ja säästän :)

Blogeja lueskellessani ja Pinterestiin uppoutuessa törmäsin pariinkin itsetehtyyn betonivalaisimeen. Ihana idea! Betoni materiaalina on minun makuuni ja se tulikin jo huomattua talojen osalta :) Betonista tehty valaisin ei kuulostanut ollenkaan hassummalta, joten se piti testata. Mm. Essin Esmeralda's -blogista lötämäni kuva riitti ideaksi siitä, minkälaisen valaisimen itsellenikin haluan.

Kirppareita kiertäessäni satuin saamaan käsiini juurikin kaksi tähän sopivaa valaisinta eli nämä samat Ikean Melodi-kattovalaisimet, sekä ison että pienen. Betonia en tosin minäkään materiaalina käyttänyt, niinkuin ei Essikään, vaan tuttavalta ylijäänyttä saneerauslaastia. 

Laastilla valaisinen pinnoittaminen kävi yllättävänkin helposti. Lopputulos oli hyvä ja valaisimen pinta oli juuri sellainen kuin pitikin. Mutta aivan täyttä kymppiä valaisin ei saanut... väri ei nimittäin ollut aivan toivomani mukainen. Joku näppärä voisi tietää olisiko jollain kikalla voinut laastista saanut vaaleamman, mutta nämä valaisimet jäivät ainakin minun makuuni liian tummiksi. Ehkä liian ruskeiksi myös, nyt kun se harmaa on täällä huushollissa aika in :)

Ehkä toiseen ympäristöön nämä istuisivat täysin, mutta minä halusin vielä hioa tämän työn loppuun ja spraymaali oli tähän sopiva valinta. Sillä pinta säilyisi edelleen keraamisen ja betonisen rosoisena, mutta väri istuisi meidän sisustukseen. 

Värin päättäminen ei ollut helppoa, mutta voiton vei valkoinen, yllätys! Valaisimen ulkopinta on nyt valkoinen, mutta sisäpinnan jätin entisensälaiseksi. Mielessä on ollut tehdä sisäpinnasta hopeanhohtoinen tai valkoinen, mutta toisaalta pidän valaisimista juurikin tällaisena. 

Tuunaus kannattaa! :)

OPERAATIO KAIVON KANNEN PIILOTUS

Eli nyt sisustaja stailaakin ulkosalla :) Keskellä pihaamme on sadevesikaivon lisäksi tarkistuskaivo, jonka kansi on ikävästi näkyvillä. Tarkalleen ottaen kaivoja on pihassamme viisi, joista onneksi kaksi on täysin peitettynä nurmikon alle. Mutta kolme kaivon kantta näkyvillä on silti liikaa meidän ei-niin-suuressa pihassa. Yksi on onneksi niin pikkuinen, ettei sitä nurmikosta edes juurikaan erota, mutta kahden muun näkyminen oli ongelma. Tässä näiden ongelmien ratkaisuja.

Viime kesänä tarkistuskaivon kantta yritettiin piilottaa nurmen alle, mutta multakerros oli liian ohut ja nurmikko paloi heti ensimmäisten aurinkoisten päivien aikana. Keksin piilottaa kaivon kannen lyhdyn alle, mutta ettei yksinäinen lyhty näyttäisi liian orvolta, suunnittelin sen ympärille vielä istutuksia. Siitäpä se ajatus sitten lähti! Alusta asti oli tarkoitus, että pihaamme tulisi tuijia, tai ainakin yksi semmoinen, ja omppupuu. Havut ovat upeita, joten ne olivat helppo valinta tähän istutusalueeseen, johon siskoltani sain valkoisia koristekiviä. Lisäksi ajattelin, että kaverina voisi olla jotain kukkivaa. Ja tällainen lopputulos siitä syntyi:

Myyjän varoituksista huolimatta uskaltauduimme ostamaan aurinkoiseen ja jopa paahteiseen pihaamme timanttituijan. Tuija alkoikin hieman rusehtaa kovien helteiden aikana, mutta ennen kuin pysyvää haittaa ehti tulla, saimme ohjeeksi vain kastella sitä paljon. Tähän onneksi saimme apuun myös sateet, juuri kuin tilauksesta! Reippaalla kastelulla ja sateilla on tuija muuttunut jo parempaan. 

Tuijalle valitsimme havukaveriksi kääpiöpalsamipihdan. Se matalampana sopii korkean tuijan kaveriksi hyvin ja niiden välissä kasvaa valkokukkainen kasvi, jonka nimeä tämä hortonomi ei enää muista.. Kaunis se on ja ihastuin sen kellokukkiin! Lyhty on löytö Kristiinankaupungista, Talakselta ja isot kynttilät Ikeasta. 

Meinasin istutusalueen jättää aluksi näihin kolmeen kasviin ja lyhtyyn, mutta ei se valmiilta vielä näyttänytkään. Ympärille tarvittiin jotain matalampaa perennaa ja tähän apua sain Haikalan puutarhasta, Lempäälästä. Sieltä mukaan lähti valkokukkaista maksaruohoa, joka tästä koostaan vielä kasvaa kolminkertaiseksi. Ensi kesänä näkyy paremmin, kuinka kasvivalinnat onnistuivat, mutta tämäkin jo piristää muuten vielä vähän karua pihaamme kivasti! Koristekate on Kekkilän perinnekatetta kelon sävyssä. 

Sadevesikaivo on toinen näkyvä kaivonkansi pihassamme. Sitä kun ei voi peittää, on sen naamiointikin kevyempi. Kesäkukat on siirretty tästä ruukusta maahan jo talvea odottamaan, mutta tämä pienempi lyhty ja perinteiset kanervat on tarkoitus tulla kaunistamaan pihaa talven yli.

Kukkaruukku oli muuten alun alkaen punasavea. Se ei väriltään sopinut pihalle, mutta koko ja muoto oli edelleen hyvät, joten tuunasin sen saneerauslaastilla. Jokin tuossa rosoisessa pinnassa jaksaa miellyttää ja mielestäni ruukku on paljon parempi nyt kuin aluksi. Mieheni oli alkuun skeptinen siitä, pysyykö laasti ulkona ruukun pinnassa, mutta pysyyhän se ja on kestänyt pari myrskyisämpääkin päivää. 

Mutta ennen kuin on talvi-istutusten aika, on toivottavasti vielä kesää jäljellä, ja niitä aurinkoisiakin päiviä! Nautitaan siis niistä ennen talven pimeyttä! :)

[DIY] PYYKKIPOIKIA MAGNEETIKSI

Tampereen Tullintorilta löytyi mukava ja ilmeisesti aika tuore sisustusliike, Dekoro. Kiireessä ehdin vilkaista sen verran että huomasin siellä paljon mielenkiintoista, mutta tällä kertaa aika ei riittänyt tarkempaan tutkailuun. Mukaan tarttui kuitenkin hauskat pyykkiopojat viikonpäivillä! Tiesin heti, ettei pyykkipojat tällaisenaan toimi omassa käytössä ja siksi käväisin Sinellistä hakemassa muutaman magneetin. Sitten vain liimailemaan! Kokeiluun otin Pattexin (ilmeisesti naulatkin korvaavan) liiman.

Niin helpolta kuin magneettien liimailu pyykkipoikiin kuulostaakin, se ei ollut aivan sitä. Ostamani magneetit oli aikasta voimakkaita ja niiden irrottaminen toisistaan oli jo työlästä. Kerran sain jo liimatut magneetit räpsähtämään yhteen, liimoineen päivineet.. Enkä aluksi tullut ajatelleeksi, että myös pyykkipoikien metalliosa vetää näitä nappeja puoleensa tehokkaasti. Magneetit päättivät siis paikkansa puolestani ja osaan jäi reippaan kokoinen liimavana paikalle josta olivat karanneet :) 

Mutta valmista tuli!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ja niinkuin tuo pikkulappu kertoo: 

make every day a little bit special! 

HITTI... EI VAAN HUTI

Virheistä viisastuu ja tekevälle sattuu. Tämän huomasin kun kirjoittelin Kesää parvekkeella -juttua. Jo kuvia ladatessa koneelle mietin, että joku tökkii, jokin ei ole nyt kohdillaan. Ja valmista postausta katsellessa totesin, että sen ilme ei yksinkertaisesti ollut minun. Värimaailma ei ollut onnistunut.

Puolustuksena voin sanoa, että parvekkeella oleskellessa ei kiinnitä samalla lailla huomiota asioihin kuin kuvia selatessa, koska kuvissa näkee asiat toisen silmin. Mutta tämä oli myös opettavaista itselle, joskus muutaman kuvan ottaminen voi paljastaakin asioita, joille on jo ehtinyt sokeutua.

Jotain täytyi parvekkeelle siis tehdä. Muutos vaati onneksi vain 14 euroa, että sain sohvan pehmusteet päällystettyä uusiksi. Tälläkin kertaa muutosta lähdin tekemään siltä pohjalta, mitä kotoa jo löytyy. Päätin hyödyntää Ikean lakanakangasta ja Ikeasta aiemmin hankittuja koristetyynynpäällisiä. Näillä sain loppukesälle ilmeen muutettua parvekkeella!

Mutta oppia ei voi, jos ei joskus tee myös virheitä. Eikös se näin tahdo olla? Minä ainakin opin tehokkaasti kantapään kautta, vaikka onneksi joskus oppi löytää perille aiemminkin. Erilaisia juttuja kokeilemalla alkaa hahmottumaan, mikä on omaa ja missä oma silmä lepää. Onneksi on vaihtoehtoja!